Jarkolle: Syksy, keltaisten lehtien havina ja niiden putoaminen Asemakadulle. Istun parvekkeellasi, katson kuihtuvia tammia. Mietin...ajattelen...ehkä asuin täällä joskus, ehkä katsoin samaa katua. Ehkä....Minulla on hyvä olla. Sanoit, en koskaan itke vuoksesi, muistat vain tähdet, epäröin hetken ja otin kiinni kädestäsi. Meillä on hyvää olla näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti