Venice?

Is it ok now for criticism?  Muutetaan, vaihdetaan työpaikkaa, lapset siirtyy päiväkodista ja koulusta toiseen. Itsekäästi mukavuudenhaluisena päätin aikoinaan, yksi päiväkoti, yksi eskari, yksi iltapäiväkerho, yksi alakoulu, yksi yläkoulu, yksi yliopisto..... mutta sitten sananvaltani loppui. Pennut valitsivat itse oman jatko-opiskelupaikkansa. On ICT:tä, metallia...ja haaveissa vielä oftalmologi. Olen kiitollinen lapsistani, jotka valitsivat jokainen oman tiensä, kuunelematta äitiänsä. Itse monen tutkinnon kautta  työstä toiseen, toivon lapsilleni parempaa.Tämä on kannustus kaikille nuorille ja nuorille aikuisille: Kuuntele sydämesi kautta polkuasi. Äitisi ei ollut oikeassa, hän vain koetti ohjata oikeaan suuntaan. Ja monesti oli väärässä.

Only words...

Jarkolle: Syksy, keltaisten lehtien havina ja niiden putoaminen Asemakadulle. Istun parvekkeellasi,  katson kuihtuvia tammia. Mietin...ajattelen...ehkä asuin täällä joskus, ehkä katsoin samaa katua. Ehkä....Minulla on hyvä olla. Sanoit, en koskaan itke vuoksesi, muistat vain tähdet, epäröin hetken ja otin kiinni kädestäsi. Meillä on hyvää olla näin.

Aika... the time.

Pyysin kolmea sanaa, sain yhden: aika.  Keskustelun aikana tivasin kahta muuta sanaa, en saanut, kerjäsin ja anelin. Sain vain sanan, yhden sanan edelleen: Aika.                                                                                        Aika on vain musta hevonen, joka ravaa loputonta ajan saavuttamatonta ympyrää. Ei aika ole kaikki, ei aika ole mitään, ajassa kaikki katoaa, ajassa millään ei ole merkitystä. Yks, kaks, kolme  - aja. Sitä on aika.