New kitchen, Matti, Danny ja vähän Yölintua, juups.

Sitä voi naiselle tapahtua paljon viikon aikana. Mulla on ihana uus musta-valkoinen kyökki. Eikä maksanu ku 130 ekua, sisältäen mustan maalin, peilin ja mustan palmun :D  Ja ihq, totta tosiaan, musta seinä on aivan upee, täydellinen värivalinta. Perfecto!

Asiasta seuraavaan: Matti Nykänen kosi mua Puerto Ricossa  (varmaankin mun uuden mekon takia, mut... tosin sai pakit tietty), ja "Roll Over Beethoven" iso D:n tulkitsemana sai jopa vaarin tanssijalan vipattaan. Ikimuistoinen ilta Puerto Ricon Ulvovassa Myllärissä  Se oli täysin ennennäkemätöntä.*hymiö* ja *hymiö*.

No joo, Matti Nykäsen tahdissa tanssahdeltiin vuos sitten Playa del Inglesissä itsenäisyyspäivän aikoihin,  mut eilen tuli ihan uudet kujeet :D (tähän ei Matti liity sit mitenkään)

Ihan oikee "Elvis" ja sen jälkeen Yölintu esiintyivät paikallisessa ravitsemusliikkeessä, tunnelma oli hilpee, mut kuvat kävivät läpi sensuurin, eikä niitä julkaista, paitsi yksi kuva Simo Silmusta, voi kunpa joskus saisin haitarin, ees aamuyöllä.

Ja karaokepuolella soi yössä nyt, vinyyli virttynyt, ma Michelle.. kuin Notre Dame ois sortunut, chanson d`amour on loppunut, mutta naapurissa soi accordeon....completo, integrale!!

Sitä saa olla onnellinen ihanasta perheestä, ihanista illoista aurinkorannikolla vaarin kanssa  ja *censored*.

Luin kolumnin...ja toisenkin..

HS:n kolumni kertoo, että on karu kokemus syntyä lapsettomalle pariskunnalle. Suurimmaksi osaksi samaa mieltä kirjoittajan kanssa. (ei saa arvostella, mutta ei mikään h***n hyvä kolumnisti). Kyllä kai jokainen pystyy kolumni-blogisoopaa kirjoittamaan, toisille siitä maksetaan, toisille ei.

Esikoinen saa rajatonta huomiota rookie-vanhemmiltaan. Saa pitkiä kärrykyytejä siihen saakka, että ohikulkeva "täti" kysäisee, että onko vaavilla nälkä, ku se noin huutaa. Juu, ei oo, just ylensyötin hänet, ja toi on vaan pientä päiväkitinää. Diagnoosi aikoinaan oli koliikki, penska huusi klo 22.00-04.00. Silloin jaksoin 6  tuntia yössä kanniskella vauvaa, ku ties, että sit nukutaan koko aamupäivä. Keskimmäisen ja kuopuksen "kurjasta" kohtalosta ehkä jossain seuraavassa tekstissä.

Koliikista voi olla monta mieltä, ja onko sitä olemassakaan. Tiedän, että on hermoja raastavaa kuunnella parkumista 6 h yhtäjaksoisesti. Siinä meinaa keinot/hermot loppua. Tässä pari reissua sitten, yksi pariskunta kertoi uima-altaalla, että vauva on alkanu itkeä tauotta, ja AINA keskiyöllä. Koska kannan jatkuvasti mukanani "joka-naisen-matka-apteekkia", kävin hakemassa huoneestani heille matkahiustenkuivaajan. Onko se lämpö?, onko se ääni?, mut tehoaa. Ja mä sain kiitoksia seuraavana päivänä :D

Ja toinen lukemani kolumni päättyi sanaan loppupeleissä. Siis kolumni ei päättynyt, vaan mun lukeminen. Ehkä joskus teen listauksen inhokkisanoistani ja tuo taatusti on ykkönen. Itte en oo ääneen sanonu koskaan tuota sanahirvitystä.  Se aina aikaan oksennusrefleksin, olipa kyse sit luetusta tekstistä tai ääneensanottuna.